Suomenhevonen
Suomessa on ollut hevosia jo ajanlaskumme ensimmäisillä
vuosisadoilla. Hevosia on kautta aikain käytetty liikkumisen ja
työnteon apuna, kuormien sekä koneiden vetäjinä. Vasta 1960-luvulta
alkaen ovat tehokkaammat koneet syrjäyttäneet hevosen maa- ja
metsätaloudessa. Niiden lukumäärä laski 95 % vuosina 1950-85.
Nykyisin suomenhevosia on maassamme alle 20000. Vuosittain varsoo
noin 2000 suomenhevostammaa.
Suomenhevonen on luonteeltaan rauhallinen, voimakas, sitkeä ja
erittäin suorituskykyinen. Se on maailman nopein kylmäveriravuri.
Sillä on sitkeä vetokyky ja se suoriutuu vaativan tason
ratsastuskilpailuista. Suomenhevonen on ainoa kotimaassamme
kehitetty hevosrotu, ja siksi kansallisen ylpeyden aihe.
Suomenhevonen on rakenteeltaan kylmä- ja lämminverisen välimuoto ja
sen yleisin väri on rautias. Harvinaisia värejä ovat ruunikko,
voikko ja musta.
Rotua jalostetaan juoksijaksi, ratsuksi, pienhevoseksi ja
työhevoseksi. Vaikka osa ravureista soveltuu myös työkäyttöön,
työhevonen on uhanalainen. Työkäytössä suomenhevosia on vain noin
500.
Mikään muu hevonen maailmassa ei vedä painoonsa nähden yhtä
suuria kuormia, juokse maailmanennätysaikoja ravikilpailuissa,
hyppää 130 cm esteitä, suorita vaativia kouluratsastus liikkeitä,
kuin suomenhevonen.

MTT - Suomenhevonen
Suomenhevonen.cjb.net
Johannan suomenhevossivut
Ypäjä on Suomen hevospitäjä!
Vuonna 1931 annetulla lailla puolustuslaitoksen hevosvarikko ja
ratsukoulu määrättiin sijoitettavaksi valtion omistaman
Kartanonkylän kartanon maille. Vaikka hevosvarikko ja ratsukoulu
vuonna 1955 muuttivat Niinisaloon, oli luotu pohja nimitykselle
"Suomen hevospitäjä", joka virallistettiin vuonna 1982. Ypäjän
laitumet kasveineen ja eläimineen kuuluvat valtakunnallisesti
merkittäviin perinnemaisemiin. Perinnemaisemista merkittävin on
"hevosmäen" alue.
Hevosopisto kouluttaa ja valmentaa monipuolisesti hevosalan
osaajia ja "hevosmäen" tuntumaan on syntynyt paljon hevosia ja
hevosharrastajia palvelevaa yritystoimintaa: vuokratalleja,
ratsastusharrastuksen ja -matkailun tarjontaa, satula- ja
valjaskorjaamo, kengitystä, fysioterapiaa hevosille jne.
Hevosopisto
Ainutlaatuiset Ypäjän laitumet, hevosten
valtakunta
Ypäjän vanhat hevoslaitumet muodostavat hevosten laiduntaman,
noin 90 hehtaarin laajuisen niittyjen ja metsälaidunten
kokonaisuuden. Perinneympäristönä kohde on valtakunnallisesti
merkittävä. Laitumilla on tuoretta niittyä ja ketoja, joita
luonnehtii monilajisuus ja kasvillisuuden vaihtelevuus.
Kasvillisuuden erikoispiirteitä ovat pikkulaukun ja silmäruohojen
runsaus ja hienot purtojuurivaltaiset niityt.
Orilaidunalue on muodostunut 60 vuotta jatkuneella hevosten
laiduntamisella. Laidunlohkojen koko, muoto ja maasto suovat
hevosille mahdollisuuden toteuttaa luontaista käyttäytymistään.
Hevoset saavat suojaa tuulelta, sateelta ja auringolta alkukesästä
pitkälle syksyyn jatkuvan laidunkauden aikana ja niillä on
mahdollisuus liikkua vaihtelevassa maastossa ja kehittää fyysistä
ja psyykkistä kuntoaan. Laitumista 65 hehtaarin osuutta on
ehdotettu Naturakohteeksi.
Ypäjän kirkko
Tammelan emäseurakuntaan kuuluneesta Perttulan kappelista on
ensimmäinen maininta jo 1500-luvulta. Tuolloin rakennettiin
ensimmäinen puinen pyhättö. Vuonna 1897 haluttiin jo rakentaa uusi
kirkko. Tamperelainen rakennusmestari Asarias Heikkinen urakoi
hämeenlinnalaisten arkkitehtien Henrik Reinhold Helinin ja
Alexander Rogatus Nyströmin suunnitteleman uuden kirkon 1902.
Puukirkossa on nähtävissä kansallisromanttisia piirteitä, ja sen
ulkoasua hallitsee korkea, epäsymmetrisesti sijaitseva torni.
Rakennuksen arkkitehtuuria pelkistettiin arkkitehti Kauno S.
Kallion suunnittelemassa vuoden 1939 perusteellisessa
korjauksessa.
Viimeinen korjaus valmistui 1998. Kirkko koki arkkitehti Marja
Rauhalan suunnittelemassa remontissa todellisen uudistuksen: synkkä
ilme vaihtui iloksi ja valoksi, tummuus antoi tietä vaalean sinisen
ja ruskean sävyille; ikkunat, lämmitys, valaistus, viinikellari ja
alttarikalustus uusittiin. Osittain palattiin alkuperäiseen:
alttari sai takaisin ikkunansa ja vanhan saarnatuolin, joka löytyi
vaneriverhouksen alta.
Kirkon ympärillä levittäytyy Loimijoen rantaan laskeutuva vehmas
hautausmaa. Kirkko on kesäaikana avoinna.

Tämä kätkö on Ypäjän ensimmäinen. Samalla tulevat kaikki
Kanta-Hämeen kunnat kätkötettyä - ensimmäisenä maakuntana
Suomessa!
Finnhorse
Finnish horse is the only native breed of horse in Finland.
These horses have regrettably declined in numbers since 1950´s, and
their presently number is under 20000. The majority of these
Finnhorses are trotters.
The Finnish horse is one of the few multi-purpose breeds in the
world. It is the fastest cold-blooded trotter in the world, it is
capable of pulling heavier loads than many larger draught horse
breeds, and it is a versatile riding horse. Finnhorses participate
in dressage, showjumping, eventing and long-distance riding
competitions, as well as driving classes and trotting races. The
best horses have been competing in dressage up to Prix de St.
George level, jumped in open 130 cm classes and over 110 cm high
cross-country fences. In addition, the Finnish horses are popular
family horses and riding school mounts.
Most Finnhorses are chestnuts, often with flaxen tail and mane,
some are bay or black. Finnish horses are willing to co-operate,
hardy and tough horses.
Ypäjä is Finland's horse county. This is first cache in
Ypäjä.