Helppo kätkö Kuhasalon edustalla pienellä tekoluodolla.
Terrainarvo 5 johtuu siitä, että kätkölle pääsemiseksi tarvitaan
venettä; itse luodolla sopivampi arvo on 2.5. Vältä kätköllä
käyntiä lintujen pesimäaikana touko-kesäkuussa.
Joensuun syväväylä yhdistää Pyhäselän Saimaan kanavan kautta
Suomenlahteen ja sitä kautta maailman merille. Syväväylän
nimellissyvyys on 4,2 metriä ja se päättyy Joensuun syväsatamaan.
Tarkempi kuvaus syväväylän historiasta ja sen merkityksestä
Joensuun alueen taloudelle löytyy kätkösarjan ensimmäisen osan
kuvauksesta.
Syväväylän reunoilla on viittoja eli reimareita, jotka
osoittavat värityksellään millä puolella viittaa väylä kulkee.
Suorien väylänosien päissä on lisäksi linjataulut, jotka näyttävät
väylältä katsottaessa olevan täsmälleen päällekkäin. Etummaista
linjataulua kutsutaankin myös alemmaksi tauluksi ja takimmaista
ylemmäksi. Linjataulujen koko riippuu niiden osoittaman suoran
pituudesta: pitempi linja vaatii suuremmat linjataulut, jotta ne
näkyisivät kunnolla myös linjan toiseen päähän. Vastaavasti myös
etummaisen ja takimmaisen linjataulun välimatkan on oltava pitkillä
linjoilla suuri, jotta ne osoittaisivat linjan riittävän tarkasti
myös kaukaa katsottaessa. Pimeän ajan navigointia varten
linjataulut on varustettu linjalle näkyvillä vilkkuvaloilla.
Kullakin linjataululla on oma vilkkumiskuvionsa, joten ne ovat
tunnistettavissa myös matkojen päästä.
Kuvassa Joensuun syväväylän viimeisen pitkän suoran osoittavat
linjataulut kajakkiperspektiivistä. Taustalla näkyy myös Joensuun
evankelis-luterilaisen kirkon torni ja katto.
Kätkörasia on pitkillä merimatkoillakin tarpeellinen kapine,
johon mahtuu pieniä kulkijoita. Kätkön löytämiseksi ei tarvitse
kiipeillä eikä kätkö ole myöskään piilotettuna kivikkoon.
Vältä kätköllä käyntiä lintujen pesimäaikana.