Kokoonnutaan Floran päivänä juhlistamaan Maamme-laulun ensi-esityksen vuosipäivää ja tapaamaan geokollegoja Maamme-laulun muistomerkillä Kumtähden kentällä.

Maamme-laulun ensiesitys 175 vuotta sitten 13.5.1848 Kumtähden kentällä

Puisto oli 1800-luvulla ylioppilaiden keväisen Flora-juhlan viettopaikka. Vuoden 1848 juhlasta muodostui historiallinen tilaisuus, sillä silloin puistossa laulettiin ensimmäistä kertaa Maamme-laulu. Sävelen oli sepittänyt Fredrik Pacius, sanat rustannut J. L. Runeberg, puheen piti Fredrik Cygnaeus ja muistorunon kirjoitti Sakari Topelius. Näitä herroja muistetaan Viktor Janssonin tekemin muotokuvareliefein, ja muilta osin muistomerkin on suunnitellut arkkitehti Erik Bryggman (1948). 

Moni varmaan ihmettelee Kumtähden kentän omituista nimeä. Se tulee siitä, että Kumpulan ruotsinkielinen nimi Gumtäkt käännettiin ensin Kumtähdeksi ennen kuin nimi vakiintui muotoon Kumpula.

Floran-päivän juhlassa Kumtähden kentällä Helsingissä laulettiin ensimmäisen kerran julkisesti Paciuksen Runebergin 1846 kirjoittamaan runoon säveltämä Maamme, Vårt land -laulu. Juhlijoina oli 300-päinen ylioppilasjoukko ja kutsuvieraita noin 200.

Tervetuloa!

Ratikat 6 ja 8 sekä busseja mm. 75, 77, 78. Reittiopas ja googlemaps neuvovat. Parkkipaikat ovat olleet yleensä kortilla, niin itekin kuljen mieluummin julkisilla.