Isolahden pohjukassa poltettiin tervaa (Pohjalainen 31.3.2014)
Suuri osa vaasalaisista ei osaa sijoittaa kartalle Tervalaaksoa. Edes alueella asuvat tai asuneet eivät ole koskaan kuulleet Tervalaakososta. Tervalaakso sijoittuu Isolahden ja Vetokannaksen väliin, Pallokadun ympäristöön Isolahden uimarannan pohjois- ja itäpuolella. Vaikka Tervalaakso on paikannimenä merkitty karttaan, kaupunginosaa ei ole nimetty sen mukaan. Oikeastaan alueen keskellä sijaitseva Isolahden koulu voitaisiin nimetä uudelleen Tervalaakson kouluksi.
Isolahden perukassa on aikoinaan poltettu tervaa, ja matalan merenlahden poukamassa on tervattu veneitä. Siitä nimi. Maankohoamisen myötä umpeen kasvanutta ranta-aluetta on aikojen kuluessa täytetty maalla. Vanhoja merkkejä alueen historiasta on silti vielä nähtävissä. Muun muassa Isolahdessa Huvilatien varren pyörätien ja Gerbyn Rantatien risteyksessä oleva painauma on jäänne 1700-luvun tervahaudasta. Siinä missä nyt on on Lentäjänkadun ja Partiopolun kulma, oli 1930-luvulla vanhan tervahaudan jäljiltä kuoppa. Kuopassa kasvoi haapoja kuusimetsän keskellä. Nyt haudasta ei omakotiaalueen reunamilta löydy minkäänlaista viitettä. Metsikön läpi rakennettiin ensimmäinen kunnon tie 1930-luvulla. Sen nimeksi tuli Tervalaaksontie. Myöhemmin Tervalaaksontien nimi on muutettu Miiluntieksi. Ensimmäiset talot nykyiselle Miiluntielle rakennettii vuosina 1939-40.
Tervalaaksontie jatkui pohjoiseen mäenharjan yli. Mäki oli ruotsiksi Englabacken, englantilaisten mäki. Harjanne ulottuu Lentäjänkadun päähän uuden Alskatintien reunaan. Mäelle oli tarinan mukaan haudattu Krimin sodan aikana 1850-luvulla kaatuneitten englantilaisten sotilaiden ruumiita. Englantilaiset sotalaivat ulottivat Oolannin sodan aikana hyökkäyksensä Vaasan korkeudelle saakka. Vuonna 1854-1855 kolme laivanvarustaja Wolffin purjelaivaa vietiin turvaan Isolahden vesille. Englantilaiset löysivät kuitenkin piilopaikan ja polttivat laivat Isolahden rannassa. Perimätiedon mukaan Englabackenilla on syytä liikkua varovasti, koska siellä kummittelee.
Isolahti nousi merestä keskiajalla. Se kuului Gerbyn kylän tiluksiin ja liitettiin Vaasaan vuonna 1935. Loppuosa Gerbystä liitettiin kaupunkiin 1973. Isolahden vanhin rakennuskanta oli rannassa Gerbyn Rantatien ja Huvilatien risteyksessä. Gerbyn asukkailla oli siellä satamapaikka 1800-1900-lukujen vaihteeseen saakka. Madaltuneen rannan vuoksi Gerbyn satama siirrettiin nykyiselle paikalleen Gusskärsgrundiin.
Huvilatien huvilat on purettu tai kunnostettu omakotitaloiksi. Vanhimmat säilyneet rakennukset ovat 1900-luvun alusta. Rannassa on jäljellä venevajoja ja saunarakennuksia 1900-luvun alusta. Merenlahdesta käytettiin 1770-luvulla nimeä Gyltvik, mutta myöhemmissä kartoissa lahti oli nimetön. Maankohoaminen supisti lahden kokoa. Nykyisen Isolahden ympäröimastä metsästä on löydetty jälkiä muistakin tervahoudoista.
Lähteet: Gerby-Västervik i gången tid III (1992) ja Vaasan kaupungin kulttuuriympäristöselvitys (2010).
