Kun kätkökumppanin kanssa tutustuttiin alunperin tähän osaan Hervannan metsistöä, yllätyttiin kuinka paljon täällä risteää hyväkuntoisia polkuja kohtalaisen kaukana suuremmista asutuskeskuksista ja vielä tylsänharmaan teollisuusalueen vieressä. Jäin siinä pohtimaan, kuka näitä polkuja näin ahkerasti tallaa, kun hirvikärpäsetkin tuntuvat löytävän jokaisella käyntikerralla tiensä vaatteisiin. Muutamaa teoriaa pyörittelin päässäni koirankäyttäjistä ja työmatkalaisista toiselta puolen metsää, mutta ne tuntuivat epätodennäköisiltä. Vasta, kun olin tutkimassa aluetta kätköttämismielessä ihmisille, jotka eivät ehkä ole hoksanneet täälläkin olevan mielenkiintoista samottavaa, huomasin polunvarrella nuotiopaikan, jota oltiin käytettykin. Kaikki loksahti yhtäkkiä paikalleen: rekkamiehet ja teollisuuden ahertajathan ne täällä käyvät talsimassa ruokatauolla nuotiopaikalleen kabanossit taskussa. Jälleen yksi arjen mysteeri selvitetty!
(Teoriaa grillaavista rekkamiehistä ei olla tieteellisesti varmistettu)