Peruskätkö Joensuu-Nurmes-radan varressa ns. Tiensuun
holviviemärin läheisyydessä. Holvissa virtaa
Sutkanlammesta lähtevä ja
Pielisen Märäjälahteen laskeva
Rännipuro. Seuraava rautatien rakentamisen kuvaus perustuu
kokonaan Kalle Kallion Pro gradu –tutkielmaan (HY, Historian laitos
19.4.2002).
Karjalan rata
rakennettiin Joensuuhun asti vuonna 1894. Radan jatkamista
pohjoiseen anottiin vuoden 1891 valtiopäivillä. ”Vuoden 1897
rautatiekomitea piti sitä yhtenä tärkeimmistä hankkeista. Se
nähtiin tarpeelliseksi sekä Pohjois-Karjalan takapajuisuuden että
luonnonrikkauksien takia.”
Rautatietä
Joensuusta Nurmekseen rakennettiin vuosina 1907-1911.
”Suurin
Pielisjärven kylistä oli Lieksa, jossa toimi lukuisia kauppoja,
kahviloita, pienteollisuutta ja valtion omistama Kevätniemen saha.
Lieksasta itään sijaitsi Pankakoski,
jonne valmistui suuri puuhiomo vuonna 1912. Lieksan kylään kuului
yli 3000 asukasta, mutta myös Vieki,
Kylänlahti, Viensuu ja
Vuonislahti olivat väkirikkaita.
Ne kasvoivat entisestään ratarakennuksen aikana. Rata päättyi
Nurmeksen kauppalaan, jota ympäröi Pielisjärven veroinen
pitäjä.”
”Ratalinja
Joensuusta Nurmekseen tutkittiin kesällä 1906. Syksyllä aloitettiin
piirustusten tekeminen, mutta työttömien kerääntyessä Joensuuhun
odottamaan, jouduttiin työt aloittamaan ennenaikaisesti jo 1.1.1907
Joensuun ja Vuonislahden välillä.
Ensimmäiseksi valmistettiin työkaluja sekä tarvittavat vajat,
kellarit ja pajat. Lisäksi linja hakattiin auki ja loppukeväästä
työt alkoivat myös maaleikkauksissa. Hyvää kiveä ei työmaalta
löytynyt, joten sitä jouduttiin tuomaan kauempaa.”
”Vuonna 1908 oli
rakentaminen vilkkaimmillaan. Työt laajenivat jo talvella
Vuonislahden ja Lieksan väliselle
osuudelle. Talven aikana rakennettiin siltoja ja vahtitupia sekä
vedettiin soraa ja puuta ratalinjalle. Kesällä töitä hidastutti
lakko Jakokoskella, mutta muualla edettiin ripeästi. Uusia
suurempia työkohteita, kuten Tiensuun holviviemärin ja Lieksan
sillan rakentaminen aloitettiin. Syksyllä maantasoitustyöt
valmistuivat Joensuusta Vuonislahdelle,
lukuun ottamatta lakossa ollutta leikkausta.”
”Rata luokiteltiin
mäkisen maaston radaksi, joka sai nousta enintään 12 metriä
kilometrillä. Maaston epätasaisuudet voitettiin notkopaikoissa
korkeammilla penkereillä.”
”Penkereet
jouduttiin paikoin rakentamaan hyvinkin korkeiksi. Tiensuun penger
Lieksan eteläpuolella oli 18,5 metriä korkea ja siihen ajettiin
hevosilla peräti 107 000 kuutiota täytemaata. Pengermies valvoi,
mihin kuormat tyhjennettiin ja tasoitti maan puisella kolalla.
Päällimmäiseksi ajettiin parikymmentä senttiä paarlastisoraa, joka tasoitettiin hyvin
kiskotusta varten. Radan viereen kaivettiin suorat ojat ja
liuskoihin kiinnitettiin turpeita, jotka estivät penkereen
valumisen.”
Kätkön löytäminen voi olla hankalaa lumiseen ja
jäiseen aikaan.
Kun etsit
kätköä, ole varovainen liikkeissäsi.
In English:
A
traditional cache nearby the Joensuu-Nurmes railway line.
Joensuu-Nurmes
railway
was built in 1907-1911. The busiest year of construction was
1908. In order to make a level railway constructors had to
drive masses of soil to low-lying sites by horses. For
example, the bank of Tiensuu in
Lieksa is 18.5 m high and it was
constructed in 1908. It contains 107 000 m3
of filler soil. Under the bank there is running Rännipuro-stream in the stony
tunnel.
It may be difficult to find the
cache if there is a lot of snow or ice.
When seeking the cache be
careful in your movements.